Arkista seikkailua

Arki Namibiassa alkaa rullailemaan ja löytämään uriaan. Koulua on 19 tuntia viikossa ja tunnit on ripoteltu pitkin päivää ja viikkoa siihen malliin, että hyppytunteja on paljon. Onneksi asutaan ihan koulun vieressä, joten on helppo tulla himaan tekemään safkaa ja oottelemaan seuraavia tunteja. Torstaina koulua on ainoastaan yksi tunti aamusta, joten ollaan kehittelemässä sille päivälle muuta ohjelmaa. 

Käytiin Kallen kanssa tämän viikon torstaina Katuturassa koululaisten iltapäiväkerholla tutustumassa meininkiin. Benjamin ja Marlene on nuori saksalainen pariskunta, joka asuu täällä meijän hostellilla. Pariskunta työskentelee vapaaehtoisina Subkitchenissä ja iltapäiväkerhossa Katuturassa. Torstaina mentiin heidän kanssa kerholle, joka alkaa kahdelta kakaroitten päästyä koulusta. Kolme tuntia käytetään pelien pelaamiseen, läksyjen tekoon ja sporttailuun ulkokentällä. Paikan on perustanut serbialainen ehkä nelikymppinen kaveri, joka piti meille nopean briiffin siitä, mitä ja miksi täällä tehdään. Ideana on pitää lapset pois kaduilta ja saada lisää puhtia koulunkäyntiin sekä elämänlaatuun. Projekti on rahoitettu United Nationsin rahoilla. Lapsia löytyy kuusivuotiasta aina reiluihin parikymppisiin. Jotkin lapset ovat saattaneet aloittaa opiskelunsa vanhempien välinpitämättömyyden takia todella pahasti myöhässä. Paikalla oli siis myös parikymppisiä nuoria laskemassa kertotauluja. Osaamisen taso ja ilmeisesti myös koulutuksen taso vaihtelee todella paljon. Pelattiin lautapelejä, heitettiin frisbeetä, tehtiin läksyjä, piirrettiin, syötiin leipää ja Kalle auttoi kakaroita tekemään Gmailit itselleen. Hauskaa oli ja tämä voisi olla jatkossakin hyvä aktiviteetti tyhjälle torstaipäivälle. Sovittiin serbialaisen pomomiehen kanssa, että katsotaan tämä päivä ja sovitaan sitten jatkosta. Meidän tulee ilmeisesti suorittaa jokin koe, ennenkuin meidät voidaan virallisesti ottaa sisään.

Iltapäiväkerholla

Torstaina pidettiin hostellilla kolmen saksalaisen tytön läksiäisiä. Aina kun täällä on jotkin juhlat, niihin kuuluu olennaisesti grillaaminen, eli braai. Tytöt oli ostanut teurastamolta kaksi lammasta valmiiksi lihamönteiksi silpottuna. Lihat valmistettiin isossa pallogrillissä ja oli kyllä aivan tajuttoman hyvää. Kymmeneen asti pihalla jumputettiin musiikkia ja porukka pelasi jotain tanssipeliä, joka heijastettiin projektorilla talon seinään. Myös meidän seuraavan päivän aamutuntien opettaja Mr. Pedro ilmestyi jossain vaiheessa paikalle. Hyvää kaskua lensi rennommissa olosuhteissa.

Leo! Parturimiäs

Braai tanssit

Perjantaina tehtiin koulun jälkeen kämpillä nakit ja perunamuussit! Kahdelta oli hotellikoululla kaikille vaihto-oppilaille järjestetty tervetulotilaisuus (kolme viikkoa koulun alkamisesta),  jossa nähtiin kaikki muutkin vaihtarit. Osa porukasta on vuoden, josta toinen puolikas on työharjoittelua ja toinen koulua. Tilaisuudessa kerrottiin koulusta, kulttuureista, tavoista ja nähtävyyksistä. Perinteinen heimotanssiesitys sisältyi myös ohjelmaan. Parin tunnin tilaisuuden jälkeen saatiin snäckkiä ja virvoitusjuominkeja. Illalla mentiin vielä pääkampukselle, jossa oli kunnon lavalla paikallisia musiikkitähtiä ja loppuillasta valtavasti yleisöä. Enimmäkseen raprapjoujou-meininkiä. Lavalle nousi paikallista Rihannaa ja Jay-Z:tä jatkuvalla syötöllä. Yhteensä esiintyjiä oli varmasti lähemmäs parikymmentä.

Lauantaina ajeltiin taksilla yliopistolle, jossa oli rugbyturnaus. Taksi on täällä yleisin kulkuväline. Julkista liikennetä ei käytännössä ole keskustan alueella. Matkaaminen taksilla on kuitenkin todella edullista ja helppoa. Kauaa ei tarvitse tien reunassa heilua että pääsee kyytiin. Kyydit maksaa Windhoekin keskustan liepeillä 9 namdollaria, eli kuutisenkymmentä senttiä per nuppi, oli matka sitten minkä pituinen tahansa. Kuskit napsii teiden poskesta aina autot täyteen, jos vaan on lähellekkään sama suunta kun kyydittävällä. Toimii. Rugbyä katseltiin pari tuntia, jonka jälkeen suunnattiin kauppakeskukseen aikeissa päästä vaateostoksille. Shoppailut jäi tällä kertaa tekemättä, koska kaikki puodit laitteli ovia säppiin just kahelta kun me saavuttiin. Syötiin kylällä hyvin ja lähdettiin himaan. Illalla otettiin suunta vanhalle hostellille paremman netin ja baaritiskin perässä. Nähtiin siedettävällä kuvalla läppäristä kuinka Suomi rökitti Jenkit 5-0 pronssimatsissa. Muuten Olympialaisten katsominen jäänyt hyvin vähälle.